keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Sopeutuja



Hehe. Se siitä ryhdistäytymisestä. Ja jos suoraan sanon, niin mun pitää miettiä mitä mä viime aikoina olen tehnyt. 

(kalenteri apuna) Viime torstaina näin taas vähän lisää uusia auppareita, mentiin porukalla Max Brenner –nimiseen suklaakahvilaan. Nam, siel oli niiiiiiin hyvää brownieta (tosin ei välttämät voita edelleenkään Amarillon brownieta:D) ja oli niin kiva nähdä muita nuoria ja yrittää taas puhella englantia. Erityisen helpot asiat osaan kertoo sujuvasti, mutta ei kiitos hankalia aiheita. Erityisen kivaksi illan teki vielä se, et alkuperäisen suunnitelman mukaan mun piti mennä bussilla sinne, mutta erinäisistä syistä mitkä EI johtuneet musta, missasin bussin. Niinpä ajoin sinne itse autolla, matka oli suuntaansa ehkä n. 5 km, mutta en ole siellä suunnalla vielä yksin ajanut. Ja selvisin siitä! Pienet asiat tekee onnelliseksi.

Lauantain päivän pelastus oli Erica (se ruotsalainen au pair). Molempien piti päästä ulos kotoa ja saada muita ihmisiä ympärille joten otettiin juna Chatswoodiin (n. 10 min). Ohjelmassa: shoppailua, (enää mun ei tarvitse ostaa flipfloppereita ja sandaaleja, se budjetti on nyt käytetty) ihan sairaan hyvää juustokakkua (onneksi mulla on se salijäsenyys…) ja päivän päätteeksi käytiin leffassa katsomassa Parental Guidance (en tiedä onko tämä leffa myös Suomessa, mut hauska se oli:)). Lauantaina tein muuten myös vähän ruokaostoksia perheelle, koska Lisa oli flunssassa. Ilmastoinnin aihauttamaa, sanon mä. Näillä ei kuitenkaan näyttänyt käyvän mielessäkään et ilmastointi vois aiheuttaa flunssaa.
Otin muutaman kuvan Chatswoodin ostoskeskuksesta.

Tä on iso paikka mitä on kameran välityksellä vaikeeta näyttää.
Ja jatkuu joka suuntaan.

Postinjakoa parhaimmillaan :D

Sunnuntaina jatkui Lotta turistina Sydneyssä –kierros. Ohjelmantäyteisen päivän takia menimme Lisan kanssa Sydneyn keskustaan autolla eikä junalla. Siitä oli helppoa jatkaa Markin veljentytön synttäreille ja tulla illalla vielä takaisin keskustaan ulkoilmaleffaa varten. Täällä on mahdollista varata parkkipaikka etukäteen, jolloin sen saa myös halvemmalla. No, parkkipaikkaa etsiessä sain henkilökohtaisen Sightseeing-kierroksen Sydneyn keskustassa. En kerran vaan kolme kertaa, sama kierros Queen Victoria Buildingin ohi. Parkkitalo oli vähän hukassa, mut löytyihän se viimeinkin (eri suunnasta, mistä ensin sitä etsittiin).

Päivän turistinähtävyydet oli Darling Harbourissa olevat Wild Life Sydney Zoo ja Sydney Sea Life Aquarium. Jo toinen akvaario täällä… Okei ymmärrän, Australian vesissä on paljon hienoja kaloja ja muita mereneläviä mitä ei muualla ole mutta lasin läpi katsoessa se on vaan niin tylsää.


Wild Lifessa näin ensimmäisen krokotiilin livenä! Muuten ei sekään kovin ihmeellinen paikka ollut. Eikä sitä mun mielestä voi edes eläintarhaksi sanoa, eläintaloksi ehkä. Mut kait se on ton paikan tarkoituskin, esitellä nopeasti Australian omaa eläimistöä. Niitä erikoisuuksia mitä ei muualla maailmassa ole. (Ja niitä on muuten paljon mut enpäs kerro kuinka paljon. koska en muista:D )




Wallabeja

Kookaburra

Sydney Tower Eye pilvisellä säällä


Illalla piti olla siis vielä ohjelmassa OUTDOORCINEMA Botanic Gardenissa, joka on siis puisto Operatalon lähellä. Sitä ennen menimme päivälliselle Opera Bariin (aivan Operatalon vieressä, nimensä mukaisesti). Koko päivä oli ollut pilvistä ja aikaisemmin oli tullut muutama sadekuurokin. Toivottiin Lisan kanssa, ettei tänään enää sataisi. Syötiin ja päätettiin ajaa auto lähemmäs puiston parkkipaikkaa. Voitte vaan arvata, että satoiko vettä silloin, kun tulimme ulos parkkihallista! Eikä sade siinä loppunut niin päätettiin suosiolla skipata leffa. Ei napannut istua vesisateessa (eikä ollut edes kovin lämmin päivä, ehkä 20 astetta) elokuvaa katsellen.



Hyi märkää



Nyt on viileämpi säävaihe menossa ohi ja lämpömittari on taas yli 25 asteen, lähemmäksi 30. Kyllä kelpaa:D Tosin ei viileämmätkään päivät haittaa, kunhan tarkenen sortseilla:D (pieni välihuomautus taas, etten oo käyttänyt pitkiä housuja sen jälkeen kun tulin Aussilaan). Ja tykkään edelleen tosi paljon olla täällä. Koti-ikävää en oo nähnyt parin ensimmäisen päivän jälkeen enkä oikeastaan kaipaa enää edes takaisin Suomeen. (Pelottavaa)

Avoimin mielin vaan, niin mun hermot kestää. Ei saa alkaa turhan tarkaksi joka asiassa. Hyvä elämänkoulu mulle muuten. Maassa maan tavalla ja perheessä perheen tavalla. Sillä mennään:)

Jaiks. Tämä taitaa olla pisimpiä tekstejäni. Enkä aio pyytää anteeksi kirja- ja puhekielen sekoittamista jos se jotakuta häiritsee (nyt ainakin häiritsee kun mainitsin siitä:D). Mutta tä on tapa miten saan kirjoitettua enemmänkin kuin ”moi, hyvin menee”. 

Nyt vähän pakkaamaan ja sen jälkeen valmistautumaan kulttuurielämykseen Operatalolla!

Haluatko miljonääriksi?


Sydney Tower Eye ei-pilvisellä säällä.
Mentiin tonne uudestaan tiistaina Caitlinin kanssa, saatiin vähän ohjelmaa päivään.

Tuolla niemen kärjessä meidän ulkoilmaleffa esitettiin. Se, mitä ei sit menty katsomaan.
Yhden päivän ohjelma oli mennä kauppaan ostamaan tarvikkeet tähän lounaaseen.
Toisen päivän ohjelma Caitlinin kanssa oli macaronit:)
Kolmannen päivän ohjelma oli taas suklaakakku.





Ja mitä varten pakkaan? Lennän huomenna aamulla Melbourneen ja jatkan sieltä THE GOR eli Great Ocean Roadille! :)
ps. kaikki tavarat pitää saada mahtumaan 10kg:n ja tohon kassiin. :D

3 kommenttia:

  1. Ihanan pitkä päivitys. Kiitos.
    Eli se englanti tulee jo;) Hankalat asiat kestää vielä 4 viikkoa. Sit joko osaa senkin sanaston tai osaa kiertää asian toisella tavalla.
    On se aika surkeeta kun niitä akvaarioita yms. on siellä joka mutkan takana. En mä ainakaan viitsis niissä aikaani tuhlata? Olishan niitä toki kivampi merivedessä katsella, mut kuitenkin…. Ja nyt sä saat tehtävän: Käy ottamassa kuva Platypussissta. Ja etsi tarina sen synnystä;) Mites se aikaisempi tehtävä muuten edistyy?
    Musta jotenkin tuntuu, että sulla on oikeesti jonkinlaista asennemuutosta havaittavissa. Maassa maan tavalla, näillä mennään, se on mitä se on…. Aika hienoa. Ja ihan oikea suunta. Ei kaikkea tarviikaan aina niin valmiiks etukäteen miettiä ja pitää olla uskallusta (juu-sä oot kyllä jo todistanu että sitä sulla on) heittäytyä vieraisiin paikkoihin ja outoihin tilanteisiin. Kyllä niistä selviää kun kyselee ja hymyilee päälle.
    Ootko sä saanut Caitlinin innostumaan leipomisesta? Onks noi makaroonit siis itse tehtyjä? Alusta asti? Eikä siis mistään pussikamasta? Jos on, niin sit oon kyllä vähän kade. Ne näyttääkin niin herkullisilta. Nam. Ja suklaakakkua ja muuta!!!
    Toivottavasti se teidän GOR reissu menee hienosti. Oon kuullu, että olis joku pikku mutka matkassa. Mut sekaan vaan seikkailemaan. Se menee niin kun menee … tai sitten se ei tällä kertaa mee mitenkään. Olkaa kuitenkin ihmisiks ja pitäkää toisistanne huoli….
    Tää oli tää täti-ihminen kun sai näköjään voiton ;)
    Terkut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahah oot kyl nii hyvä, ens et pari viikkoo, sit tais olla kuukaus, sit tuliki yhtäkkii 6vko ja nyt tuli viel 4 vko lisää:D
      no anteeks mut kalojen katsominen lasin läpi ei vaan nappaa, mä en ymmärrä mitä ihmiset siin näkee joten voisiks avata mul sitä ajatustapaa vähän, kiitos:)
      aikasempi tehtävä ei oo viel edistyny ajatuksen tasolta muualle, mut kunhan caitlin menee takasin koulun ni sit teen asian eteen jotain.
      no oliski alusta asti itse tehtyjä, mut ei. en nyt tästäkää viittii enempää tääl avautua...:D selitän myöhemmin, kuten myös "innostumisesta".
      joo tuli mutka ja tuli toinenki mutka ja suunnitelmia oli varmaan a:sta ö:hön (tai tääl se taitaa olla z:aan). mut hauskaa oli:D

      Poista
  2. Näitä on vaan niin kiva lukea, kiva kun jaksat kirjoittaa blogia <3.

    VastaaPoista