Hip hei hai

Viikonloppu meni kirjaimellisesti kohmeessa. Aikaa olisi ollut, ja mahdollisuuksiakin jonkun verran, mutta sitten Sydney näytti viileämmän ja sateisemman puolensa ja päädyin viettämään viikonlopun kotona peiton alla ja telkkaria katsoen. Lämpötila oli n. 18-20, mut 30-40 asteen jälkeen tuo tuntuu jo kylmältä.:D

Perjantaina illalla olisi muita nuoria ollut The Blue Gumissa, ja siellä oli tarkoitus syödä myös Erican ”final dinner” (grattis! Erica on nyt virallisesti reppureissaaja) mutta loppuen lopuksi kummankaan ei tehnyt mieli raahautua paikalle…:D Lauantaiaamu näytti jo lupaavammalta. Lähdin luottavaisin mielin kävelemään Gordonin keskustaan (20min kävellen, viileällä ilmalla. Lämpimänä päivänä vähän enemmän:D), näkemään Ericaa ja testaamaan yksi uusi kahvila. Hetki ehdittiin istua siellä, kunnes alkoi taas sataa… Soitin Lisan hakemaan minut, sateessahan ei voi kävellä… (eihän mul ole edes sateenpitäviä vaatteita tääl mukana!).

Olin jo vaipumassa taas koomaan, kunnes Lisa sanoi, että ovat menossa Caitlinin kanssa Hornsbyn ostoskeskukseen. Lähdin samalla kyydillä shoppailemaan (voitte onnitella jälleen kerran: en ostanut mitään) ja samalla kokeilin taas jotain uutta: sushia. Tämä sushiravintola oli sellainen, jota leffoissakin näkee: sushilautaset kulkevat liukuhihnalla ja sieltä poimitaan mitä halutaan. Sushit ei ole, vielä ainakaan, mun ykkösherkku, mut ehdottomasti syön niitä jatkossakin.

Shoppailun ajan odotin ja odotin, että sää olisi muuttunut paremmaksi. Illalla oli tarkoitus mennä ulkoilmaleffaan. Koska yksi leffa on jo jäänyt välistä sateen takia, ajattelin, että jos nyt ei edes sataisi niin voisin ehkä sietää kylmyyden… Leffan järjestäjä ilmoitti kuitenkin, että leffa perutaan sään takia. Säästyipä multa ainakin päätöksenteon vaiva, mennäkö vaiko ei. (Niin ja leffa olisi ollut The Impossible… Pitää mennä katsomaan sen tylsään sisäteatteriin sit vaan.)

Ja joo, lauantaina illalla olisi ollut myös Mardi Gras –paraati (homo&lesboparaati), kuulemma laatuaan toiseksi suurin maailmassa ja paikan päällä olleet kertoivat että oli tosi hieno ja mahtava ja iso ja mitä  kaikkea. No, mä uskon heitä ja oon tyytyväinen siihen, että vietin toisenkin illan peittoihin kääriytyneenä:D (Tosin sisällä taisi melkein olla kylmempää kuin ulkona. Taloissa ei ole juurikaan eristeitä ja ikkunalasitkin ihan yksinkertaiset. Ja sänky vielä ikkunan edessä suoraan… Talvea odotellessa.)

Sunnuntainakin olin vielä rohkea ja kokeilin jotain uutta, kiinalaista brunssia, dim sumia. Ja tästä on sanottava, että toista kertaa ei ole pakko päästä:D Syötiin epämääräisen näköisiä kasoja, jonka kuori oli vähänläpikuultava, mutta (anteeksi vain) myös vähän limaisen NÄKÖINEN. (Kuori on kuulemma riisistä valmistettu…) Sisällä oli täytettä, kuten esimerkiksi katkarapuja, kurpitsaa ja katkarapuja tai jokin vihreä muu kasvistäyte katkaravuilla. Oli myös kevätrullia ja jonkun vaaleahkon taikinan (maistui makealta) sisällä jotain lihatäytettä. Välillä piti vähän arvailla, millaisen puukotelon sisältöä milloinkin sulle tarjottiin: kiinalaisten tarjoilijoiden englanti oli aika heikkoa. Kuvaa en tullut ottaneeksi, mutta googlen kuvahakuun dim sum, niin tiedätte mistä puhutaan:)

Ja kyllä, sekä sushia ja kiinalaista syötiin puikoilla. Tekniikka vielä hakusessa.

Sunnuntai-iltaan hain jo vähän eloa käymällä jumpassa. Sen jälkeen näin sinistä taivastakin jo hetken ajan, kunnes satoi taas. Mutta pieni liikunta piristi ja ei ollut enää niin aikaan saamaton olo. Hyvä aloittaa uusi viikko:)

Ja nyt ootte riemuissanne siellä jo Sydneyn säästä, mutta ikävä tuottaa pettymys ja todeta että taas ollaan sinisen taivaan alla ja +25 turvallisemmalla puolella. :P Tä on sit niin kivaa!

Tänään oli kolmas surffitunti, Natali ja Erica tulivat samalla kyydillä rannalle ja ottivat vähän kuvia:)

 

Dee Why beach

Oppilaat tuntia aloittelemassa...

... ja sitten tositoimiin:)
Rankinta tänään oli ehkä se, kun melottiin aina takaisin syvemmälle. Huomenna on hartiat ja selkälihakset kipeitä! (Tai jos ette usko, voitte kokeilla olla pari tuntia samassa asennossa, kuin kuvassa ollaan.)

Aaltoja päin käy tiemme näin

Minä odottamassa lähtömerkkiä opettajalta

Tänään olikin tiedossa vähän erilaista surffausta. Aikaisemmat kerrat ollaan oltu rannan tuntumassa niin, että jalatkin yltää pohjaan koko ajan. Siitä kukin on vuorollaan "ottanut aallon", mutta aallot olivat tänään "huonot", joten mentiin kauemmaksi rannasta, syvemmälle, isompiin aaltoihin. Se olisi jo itsessään riittänyt kokemukseksi mulle, etenkin kun hait tulivat välillä mieleen...

Siellä mä YRITÄN nousta ylös:D Tällä kertaa menestys ei ollut niin hyvä, kuin viimeksi (tai oli hyvä, mutta olis voinut olla parempi). Mut syytän siitä sitä, et tällä kertaa tuli uudet vedet kuvioihin ja niissä oli vähän totuttelemista mulle:) Hauskaa kuitenkin oli:) Ja pitää sitä välillä vähän haastetta olla, ettei tä touhu täällä ihan leikiksi mene:D

Välillä tuli niin isoja aaltoja, että piti keinauttaa lauta ja itsensä ympäri ja odottaa, että aalto menee ohi ja voi kääntyä uudestaan. Tämän piti auttaa siihen, ettei lähde aallon mukana, mutta tuollakin tavalla jotenkin vaan onnistuin siinä. Täytyy sanoa, että on aika hurja tunne olla laudan kanssa ylösalaisin vedessä ja tuntea, että aalto vie. Mikä voima tossakin jo oli, en halua ikinä joutua tsunamiin.
Jos tarkkaan katsoo, tästä kuvasta (keskeltä) löytää yhden väärinpäin olevan laudan;)

Loppu hyvin kaikki hyvin. Tunnin loppupuolessa otettiin vielä muutama aalto lähempänä rantaa, ja nyt se tuntuikin jo niin tutulta ja turvalliselta:D Ensi viikolla taas uudestaan (vaikka hetken miettisin että pitäiskö pienen mietintätauon.)
Ja tosiaan aloittelijoilla on tollaiset isot laudat, "softboardit".

ps. NELJÄS kuukausi käynnissä, apuvaa!